Viini-ilta 20.4.2017 Kuohuvaa
Huhtikuun maistelumme
teemana oli kuohuviinit. Mukaan oli valikoitunut mielenkiintoisia
eurooppalaisia viinejä: kaksi Italiasta, kaksi Ranskasta, yksi Saksasta ja yksi
Itävallasta. Kaikki maisteltavat viinit olivat lähes kaikille tuntemattomia.
Alkon laajassa, 800 viiniä käsittävästä valikoimasta, voi siis törmätä
yllätyksiinkin. Ruoaksi Hannes tarjosi meille herkkupöytäänsä; pariakymmentä
erilaista herkkua vaihdellen simpukoista ja itse kylmäsavustetusta lohesta,
viinikääryleisiin ja latva-artisokan sydämiin.
Mencaroni Contatto Brut
Alkon
#
|
Tuottaja
|
Alue
|
Rypäle
|
Vuosikerta
|
917747
|
Federico Mencaroni
|
Marche / Italia
|
Verdicchio 100%
|
2011
|
Ensimmäinen viinimme tuli Marchen alueelta keskisestä Italiasta. Kyseinen viini on valmistettu perinteisellä sampanjamenetelmällä verdicchio rypäleestä. Viini on kypsynyt pullossa hiivasakan päällä 40 kk.
Verdicchiota viljellään
melkeinpä ainoastaan Italiassa. Se on koitoisin Venetosta, mutta tällä hetkellä
se pääasiallinen ja tunnetuin viljelyalue on Marche, jossa sitä on viljelty
ainakin 1400-luvulta lähtien. Nimensä rypäle on saanut italian sanasta ”verde”
ja tarkoittaa sananmukaisesti vihertävää. Se on päärypälelajike kahdessa
Marchen alueen D.O.C.-luikitellussa (kuplattomassa) viinissä: ”Verdicchio di
Matelica” and ”Verdicchio dei Castelli di Jesi”. Näiden lisäksi
rypäleestä tehdään jonkin verran kuohuviinejä sekä makeita ns. ”olkiviiniä”. Nämä ovat samalla
appassimento-tekniikalla tehtyjä viinejä, tosin makeita, kuin pohjoisemmat
amarone-serkkunsa.
Väriltään viini oli oljen
keltainen. Raikkaassa tuoksussa löysimme mm. omenaa. Maku oli hapokkaan raikas
ja se mukaili tuoksun aromeja ja hedelmä tarkentui kaneliomenaksi. Kumma kyllä
kukaan ei pystynyt nimeämään muita makuja, vaikkakin viini todettiin erittäin
hyväksi. Äänestyksessä se voitti ylivoimaisesti saaden 13 ääntä.
Masi Moxxé Brut
Alkon
#
|
Tuottaja
|
Alue
|
Rypäle
|
Vuosikerta
|
943577
|
Masi
|
Friuli / Italia
|
Pinot Grigio & Verduzzo
|
2015
|
Toisen viinimme tuottaja oli kyllä vanha tuttu Venetosta – Masi. Tosin tämä viinin rypäleet ovat kypsyneet Friulissa. Osa viinissä käytetyistä verduzzo-rypäleistä on ensin kuivattu 3 viikkoa ennen käyttämistä (kts. yllä appassimento). Eri rypäleistä tehdyt perusviinit on aluksi erikseen käytetty, joka käyminen on keskeytetty lämpötilaa laskemalla halutun jäännössokerin takaamiseksi. Tämän jälkeen perusviinit on sekoitettu ennen toista käymistä terästankeissa.
Väriltään viini oli
kirkkaan haalean keltainen. Tuoksussa löytyi kukkaisuutta ja runsasta
hedelmäisyyttä, eritoten päärynää. Mainittiinpa ”vihreä kuula” myös tuoksun
aromiksi. Maku mukaili hyvin tuoksua ja se tuntui makeahkolta runsaan
hedelmäisyytensä vuoksi (viinissä ei ollut jäännössokeria sen enempää kuin
muissakaan maistelluissa). Maku oli runsas. Kuplien sanottiin olevan tosi
viipyilevät – ”eivät näy vieläkään”☺.
äänestyksessä viini sai 7 ääntä.
Barth Pinot Rosé Brut
Alkon
#
|
Tuottaja
|
Alue
|
Rypäle
|
Vuosikerta
|
938707
|
Barth
|
Rheingau / Saksa
|
Pinot Noir
|
?
|
Italiasta siirryimme
hiukan pohjoisemmaksi Saksaan. Siellä Rheingaun riesling alueella toimii
viinitalo Barth, jonka valikoimasta haaviimme oli tarttunut pinot noirista
valmistettu kuiva rose. Viini on saanut värinsä 3 päivän maseroinnista kuorien
kanssa ennen käyttämistä. Tämän jälkeen viini on valmistettu perinteisellä sampanjamenetelmällä.
Viinin tuoksu oli erittäin
marjainen – mansikkainen. Myös maussa toistui mansikka ja vadelma. Siinä oli
kermaisuutta ja voin vivahteita. Viinin sanottiin olevan yksi-dimensionaalinen.
Toinen kommentti ole: ”hyvää ja väljähtynyttä”. Äänestyksessä tämä
mansikkakakun ystävä sai 3 ääntä.
Bründlmayer Rosé Brut
Alkon
#
|
Tuottaja
|
Alue
|
Rypäle
|
Vuosikerta
|
545187
|
Bründlmayer
|
Kamptal /Itävalta
|
Pinot Noir, Zweigelt &
St. Laurent
|
2016
|
Seuraava viinimme tuli
yhdeltä Itävallan tunnetuimmista tuottajista, Bründlmayerilta Kamptalista,
Langenloisin kaupungista. Tähän viiniin käytetyt eri rypäleistä puristetut
mehut on käytetty erikseen ja ne ovat käyneet läpi myös malolaktiivisen
käymisen. Tämän jälkeen perusviinit yhdistetään ja siihen lisätään hiukkanen
tuoretta rypälepuristetta. Viini käy uudelleen pulloissa ennen myyntiinlaskua.
Mitenköhän tämä kaikki on keritty jo tehdä viime vuoden sadolle?
Viini oli helakanpunainen.
Se tuoksu oli marjainen ja sampanjamainen. Maku seurasi tuoksun marjaisuutta.
Sen lisäksi mausta saattoi löytää sitruksen hapokkuutta, paahtoleipää ja
hiivaisuutta. Viini ole hyvin tasapainoinen. Tämä tämän kerran kallein viini
jäi äänestyksessä täysin vaille ääniä. Toki hyvä oli tämäkin.
Crémant de Bourgogne Organic Brut
Alkon
#
|
Tuottaja
|
Alue
|
Rypäle
|
Vuosikerta
|
515607
|
André Delorme
|
Bourgogne
|
Chardonnay, Pinot
Noir
|
?
|
Ja sitten Ranskaan. Tällä
kertaa emme maistelleet yhtään sampanjaa vaan myös Ranskasta iltaamme vieraaksi
oli saapuneet tuttavuudet Pohjois-Ranskan ulkopuolelta. Tämä crémat tuli
Bourgognesta ja se oli valmistettu perinteisistä sampanjarypäleistä. Pinot noir
oli antanut siihen punertavan, ”sipulin kuorella värjätyn” sävyn. Myös tämä
viini oli läpikäynyt malolaktiivisen käymisen. Toinen käyminen on tapahtunut
pulloissa hiivan ja sokerin lisäyksen jälkeen 24-36 kk.
Tämän viinin tuoksu oli
kypsän hedelmäinen ja siinä havaittiin esim. melonia. Viinin maku oli
monitahoinen ja siitä löysimme hapokasta marjaisuutta, omenaa ja sitrusta. Maku
oli tasapainoinen ja täyteläinen. Muita kuvaavia ilmaisuja olivat mm. ”maltillinen”
sekä ”epäsampanja”. Äänestyksessä tämä crémat tuli tiukasti toiseksi 8 äänellä.
Blanquette de Limoux Brut
Alkon
#
|
Tuottaja
|
Alue
|
Rypäle
|
Vuosikerta
|
91877
|
Antech Limoux
|
Languedoc /FR
|
Mauzac (=Blanquette),
Chardonnay, Chenin
|
?
|
Viimeisenä maistoimme
kiinnostavaa uutta tuttavuutta lounaisesta Ranskasta. Mauzac-rypäle on kotoisin
Lounais-Ranskasta, joka nykyäänkin on mauzacin pääasiallinen viljelyalue.
Sielläkin sen viljelyala on pienentynyt viime vuosikymmeninä. Erityisen tärkeä
rypäle mauzac on Gallacin ja Limoux´n alueilla lähellä Toulousea. Mauzac on
pääasiallinen (väh. 90%) ja pakollinen rypäle blanquette de Limoux –viinissä. Toinen kuohuviinityyppi, jossa
mauzac on ainoa sallittu rypäle, on Gaillacin alueella tehty Methode Ancestrale –viini. Kolmas
alueella tehtävä kuohuviini on crémat de Limoux, jossa Mauzacilla on sivurooli
muiden tunnetumpien rypäleiden mausteena.
Tämä viini on käytetty
aluksi terästankeissa alhaisessa lämpötilassa 15-21 päivää, jonka jälkeen
toinen käyminen puolloissa 18kk.
Viini tuoksu oli yrttinen
tai ruohoinen. Maussa saattoi löytää vihreää omenaa, simamaisuutta ja kenties
raakaa karviaista ”tai ainakin jotakin raakaa”, kuten yhdessä kommentissa
mainittiin. Viini todettiin tasapainoiseksi.
Äänestyksessä tämä
Etelä-Ranskan erikoisuus sai 6 ääntä.
Ensi kerralla 18.5.
maistelemme Kalifornian punaisia. Kaikki vanhat ja uudet joukolla mukaan.